17. marraskuuta 2015

Lupapaperien metsÀstystÀ

Alkoi viime viikolla olemaan jo 5,5 viikkoa maalÀmmön toimenpidelupahakemuksen jÀttÀmisestÀ. Todellakin ihmeteltiin, ettÀ missÀ vastaus viipyy. LÀhetimme sitten Tampereen rakennusvalvontaan sÀhköpostia tilanteesta (sinne tÀmÀ maalÀmpöfirman edustaja kÀski ne laittaa). SieltÀ tulikin vastaus, ettÀ olemme lÀhettÀneet ne vÀÀrÀÀn paikkaan! MinÀpÀ sitten soittamaan vielÀ sinne, ettÀ onkohan ne paperit vielÀ siellÀ, pitÀÀkö tehdÀ uudet...vai mikÀ on homman nimi. Nainen totesi, ettÀ ei heillÀ mitÀÀn papereita ole. TiedÀttekö sen tunteen siinÀ kohtaa, ettÀ missÀhÀn ne sitten ovat...pienesti kirosanoilla varustettuna?

YleensÀ en tykkÀÀ soitella vieraille ihmisille, mutta kun maalÀmmön asennus lÀhestyy lÀhestymistÀÀn ja asialla alkaa olla kiire, otin puhelimen uudestaan kÀtöseeni ja aloin soitella oman kunnan rakennusvalvontaan. Numeroita oli useampi ja soitinkin alussa "vÀÀrÀÀn" paikkaan. Nainen kertoi ystÀvÀllisesti, ettei tiennyt papereista ja antoi puhelinnumeron toisaalle. LöytyihÀn ne paperit! MikÀ huojennus! Ne olivat sittenkin kulkeutuneet, vaikkakin mutkan kautta, ihan oikeaan paikkaan! Taisivat vielÀ olla tÀmÀn henkilön pöydÀn kulmalla, kun tiesi heti mistÀ puhutaan. KÀytiin siinÀ puhelinkeskustelussa vielÀ vÀhÀn niitÀ papereita lÀpi ja sanoi laittavansa asian kuntoon. Huoh! Se tunne, kun mielikuvituskivi vierÀhtÀÀ sydÀmeltÀ!

Ei kommentteja:

LÀhetÀ kommentti

KiittÀÀ ja kuittaa kommentista!