5. joulukuuta 2015

Goodbye my friend

Olimme tÀnÀÀn siis isÀnnÀn serkun hautajaisissa. HerÀsimme jo hyvissÀ ajoin, mÀ kerkisin tiskaamaan tiskit ja silittÀmÀÀn pyykit, mikÀ ei ole mun lempipuuhaani. Kello kymmenen jÀlkeen suuntasimme kirkolle. Piti olla puolituntia aiemmin siellÀ, koska isÀntÀ oli yksi arkunkantajista. Jessus, ettÀ ulkona oli kylmÀ! MÀ meinasin jÀÀtyÀ, kun odottelimme sisÀllepÀÀsyÀ. Samoin kirkossa kÀvi jonkinlainen puhuri suoraan mun kohdalle. Tilaisuus meni hyvin, kuunneltiin muutama virsi, kÀytiin laskemassa kukat ja pappi sanoi muutaman sanasen vainajasta. LyhykÀinen kaava siis. Kantajat veivÀt arkun takaisin autoon (meni tuhkattavaksi) ja veimme kukat sinne tulevalle hautapaikalle. Viimeinen leposija isoveljensÀ vieressÀ. Loppu hyvin, kaikki hyvin, jos nÀin voi sanoa. Rest in peace.

TĂ€llaiset olivat hautajaisvaatteeni:


Itse kirkko.



IsÀnmaan puolesta, kiitos siitÀ!





Urkuparvi.


Alttarin puolelta.



Viimeinen leposija.













Ei kommentteja:

LÀhetÀ kommentti

KiittÀÀ ja kuittaa kommentista!