tiistai 20. joulukuuta 2016

Viikon varrelta osa 1

Moikka moi! Kerrotaanpa mitä tänne meille kuuluu...

Viime perjantaina Roosa oli vähän kipeä. Se oksensi monta kertaa ja oli vaisu. Sama jatkui lauantaina aamulla. Sit se vaan yhtäkkiä loppui ja taas oli meno päällä. Olisiko tuolla pihalla syönyt jotain sopimatonta, kun ei aina kerkiä mennä väliin. Lauantaina sattui pieni episodi, kun Roosa jäi sisälle ja mä yritin viedä Mindiä pisulle. Roosa päätti avata ulko-oven ja tulla myös ulos. Onneksi se ei kadonnut mihinkään, mutta siinäkin oli jo tarpeeksi, kun se juoksi pitkin naapurien pihoja...jessus sitä vauhtia! Onneksi se sitten loppuviimein juoksi suoraan kaulapantaan, että mä sain sen kiinni. Vissiin samanlainen kuin meidän Merri aikoinaan, jos se pääsi irti. Ei sekään mihinkään kauas lähtenyt, mutta tuli sitten kun sitä huvitti.

Lauantaina mä hauskuutin itseäni lueskelemalla Facebookista Ei mennyt niinkuin strömsössä, Hauskat mainokset ja ilmoitukset ja Ite tein ja "säästin" -ryhmiä. Ai hitsit, että ne on hauskoja. Mun jäälyhty-kakkuvuoka episodi olis kyllä sopinut tonne strömsö-palstalle. Sen laitoinkin tuonne SatunNaiselämää sivulle Facebookiin...okei okei...laitetaan nyt vielä tännekin...Miten noin niinku omasta mielestä meni?


Sunnuntai olikin vaiherikas päivä plikoille, kun mentiin "mummulle ja papalle" kylään ja sinne sattui enempikin porukkaa samaan aikaan. Oli siinä rapsuttajia kerrakseen. Me livahdettiin käymään välillä kaupassa ja käytiin sitten hakemassa neidit. Ehtoo menikin sitten ihan rauhallisesti, mitä nyt Mindi oli kokoajan avaamassa pesuhuoneen ovea ja menossa sinne. Mä innostuin myös laittamaan taas vhs-kasetteja pois...niitä tuli 4 jätesäkillistä! Tarvis viedä pois. Viime viikolla lähti 3 jätesäkillistä pois turhaa romua ja isännän matkassa lähti keräykseen myös sähköromua. Että sitä turhaa tavaraa piisaakin, mut on aika vapauttava tunne kun laittaa niitä pois (voi sit haalia lisää, heh). Siivosin sunnuntaina saunan ja pesuhuoneen joulukuntoon.

Meni sitten sunnuntaina myös keittiön kynttelikkö vaihtoon. Onneksi oli varakynttelikkö (johdoton). Nooh...meillä tuli Mindin kanssa pieni "riita" siitä, että saako sinne johtojen sekaan mennä vai ei ja silloin kynttelikkö lensi lattialle...ei toiminut enää.


Maanantaina aamulla oli taas pieni episodi, kun Roosa päätti taas karata! Se sai ittensä jotenkin kaulapannasta pois, kun ne kisaili Mindin kanssa. Varmaan herätettiin naapurit koko kadun pituudelta, kun huudeltiin Roosaa ja se vaan paineli menemään pitkin pihoja...kehtasi vielä käydä kakalla naapurin pihassa! Mä vannoin sillä hetkellä listiväni molemmat vaikka paljain käsin (no ei...). Onneksi isäntä sai Roosan kiinni omassa pihassa, kun vastapäinen naapurikin oli juuri lähdössä autolla. Roosa ei muuten ruvennut itkemään meidän perään tällä kertaa kun lähdettiin töihin, pieni haukahdus kuului. Kun tulin töistä kotiin, oli jotenkin arvattavissa, että pesuhuoneessa on vierailtu. No, onneksi siellä ei oltu tehty mitään pahuuksia...kaikki pyykitkin oli telineellä =D. Sen verran ennakoin aamulla, että laitoin saunan oven kiinni, ettei lauteita oltu ruokailtu.

Jaa niin, arvatkaa oliko taas naurussa pitelemistä, kun löysin nämä dvd:t vhs-kasettien seasta...tulee varmaan tarpeeseen tällä porukalla =D.


Maanantaina jatkui myös joulusiivous...taitaa jatkua koko viikon eikä sittenkään riitä. Yritin pyyhkiä pölyjä, mutta kun siihenkin hommaan ilmeisesti tarvitaan kolmea. Yksi pyyhkimään ja kaksi varastamaan rättiä! Sain mä nyt sentään jotain tehtyä ja parin tunnin ravaamisen jälkeen plikatkin pisti maate. Tässä todiste:


Sain muuten surullisia uutisia työkaverilta. Heidän koiransa myös siirtyi koirien taivaaseen =(. Se on kyllä jotain niin kamalaa, vaikkakin väistämätöntä. Tiedän sen tunteen, ihan kuin sydäntä revittäis rinnasta. Täytyy kiittää luojaa, että Mindi tuli taloon (ja sit Roosa)...mä surisin Millaa (ja Merriäkin tietty) varmaan vieläkin!

Mindi toi maanantai ehtoona "kivan" kivenmurikan sisälle ja paiskoi sillä menemään siihen malliin, että rappaukset meinas taas tippua. Onneks mä sain sen pois siltä. Komee on kivi...se jäi koristamaan keittiön pöytää =).


Tiistaina päätin siirtää siivoamista (imuroimista ja luuttuamista) vielä päivällä (tai parilla, heh) ja keskityin blogien lukemiseen ja kommentointiin. Olen yrittänyt ainakin kerran viikossa käydä lueskelemassa. No joo, sain taas yhtäkkiä seuraa...Mindi ja Roosa päättivät olla sylikoiria ja tulivat molemmat sähläämään, mä meinasin olla tuolini kanssa pitkin seiniä. Kello läheni yhtäkkiä puoli viittä ja oli aika lähteä postissa ja kaupassa käymään. Postissa oli ruuhkaa ja isäntä jäi siihen odottelemaan. Mä päätin äkkiä käväistä samassa rakennuksessa, vastapäätä olevassa S-marketissa, kun tiesin mitä noin suurinpiirtein olin hakemassa. Äkkiä ja äkkiä...yhtäkkiä huomasin olevani pitkän jonon perukoilla. Onneksi aukesi uusi kassa ja mä livahdin sinne. Ostin tämmössii...


Postissa tuli jotain muutakin...voitin Näpertelijä-blogin arvonnasta tämmöisen kirjan: Kaunis pieni joulu. Kiitoksia vaan! Kiva korttikin oli mukana. Kirjassa on ohjeita joulukoristeisiin ym.


Joulumieltä on tässä jostain haettavakin, sillä taitaa tulla musta joulu, ainakin tännepäin. Enää ei maisema näytä tältä:

Sininen hetki

To be continued...Mukavaa tiistaita kaikille!

22 kommenttia:

  1. Kyllä noi koirat ovat touhukkaita ja aina auttamassa. Mukavaa jouluviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ja jos ei itse järjestä, niin kyllä ne järjestää aina "jotain pientä". Kiitos samoin.

      Poista
  2. Onhan teillä taas ollut vauhdikasta!
    Ihana lukea teidän vauhdikkaista käänteistä.
    Mukavaa jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vois olla rauhallisempaakin =).
      Kiva, että tykkäät.
      Kiitos samoin.

      Poista
  3. Onnea voitosta, kaunis sininen hetki kuva:)

    VastaaPoista
  4. No joo, ehkä jäälyhty olisi voinut onnistua paremmin. Et varmaan ehdi sitä kovin pitkään murehtimaan, kun "touhutontut" huolehtii ohjelmasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En menis vannomaan..."osasin" nekin meinaan joskus jäädyttää umpijäähän! Ei kerkiä ja koirat söi loput tästä taideteoksesta =D.

      Poista
  5. Otan taas osaa! Meillä pentujen omistajilla täytyy riittää valppautta, että jaksetaan huomioida KAIKKI ympärillä tapahtuva. Etenkin kun koirat ovat neljällä jalalla, ja Sinulla kaiketi kahdeksalla. Pärjäillään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Naulankantaan! Kyllä pitää olla silmät selässäkin!

      Poista
  6. Vauhdikasta menoa. ;)
    Mukavaa joulun aikaa!

    VastaaPoista
  7. Onpa teillä olut vauhdikasta! Kyllä noiden koiruleiden kanssa saa olla tarkkana, etteivät karkaa.
    Toivon Teille kuitenkin rauhallista ja ihanaa Tuomaanpäivää ja tulevaa joulua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kerkeä ainakaan tylsistymään =). Kiitos samoin.

      Poista
  8. Aaark toi koirien perässä juokseminen on niin epätoivoista ja raivostuttavaa hommaa. Äitini koira otti kerran minulta livohkat ja ravasi pitkin naapuri rivitalon pihoja. Sit kun tuollainen Bichon frisee on niin pieni ettei sitä nopeaa auto edes havaitse vaan voi nopeaakin jäädä auton alle. En ole sen koommin sitä koiraa irrallaan pitänyt. Ja siis oltiin aitauksessa mut kun se kehveli mahtuu näköjään aidan ali :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, nyt pitää olla tarkkana näiden koheltajien kanssa.

      Poista
  9. Meilläkin on noita kynttelikköjä tuhoutunut samasta syystä, kun meno on välillä niin hurjaa... :) Mukavaa keskiviikkoa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isäntä uhos laittavansa kuusen...katotaan ny =D. Kiitos samoin.

      Poista
  10. Nyt jo edesmennyt Ikäneito oli melkoinen menomimmi nuorempana, mennä viipotti omia aikojaan milloin missäkin, karkaili pihasta sujuvasti heti kun muualla näkyi jotain mielenkiintoista. Myös Koirarouva oli vauhdikas tapaus ulkoillessaan, vaikka sisätiloissa täysi ladylike - kerran se tuotiin takaisin kotiin paloautolla! Oli lähtenyt iltapäiväkävelylle, palolaitoksen ohi kipittäessään muuan naapurustossa asuva palomies tunnisti...
    Mutta, juu, siis asiaan: ehdollistuimme koirat pilliin, vislaus sai palaamaan kotiin, vaikka millaisessa vauhdissa menossa lähipöheiköissä. Ensin harjoiteltiin sisällä, sitten kotipihassa - makupaloja meni alussa paljon, mutta oppi kantoi viimein hedelmää.
    Ihan viimeisinä vuosina ei enää tarvittu pilliäkään, koirat olivat vapaana pihassa kaiken päivää, mutta eivät enää viitsineet lähteä reissuilleen. Etsivät pihan parasta aurinkoläikkää, jossa paistatella mahanahkaansa.

    VastaaPoista
  11. Kyllä on koirat taas pitäneet sinut kiireisenä. Nyt on löytynyt sellainen duo, joka pesee toiminnallisuudellaan meidän poikatrion :)
    Koittakaa ottaa joulu rennosti tyttöjen kanssa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritetään =). Kyllä on semmosta porukkaa, että...

      Poista

Kiittää ja kuittaa kommentista!