sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Kuva-arvoitus...


Siinä on remmiä...kaulapantaa...ruokakippoo...mutta miksi niitä on kahdet?
...vastaus selviää ensi viikolla ;).

perjantai 28. lokakuuta 2016

Viikonloppu saa tulla

Heippa! Pihalla on synkeetä ja harmaata...sisällä sensijaan lämmintä ja kotoisaa. Työviikko on takanapäin, kynttilät sytytetty ja voi käydä viikonlopun viettoon. Nämä viikot menee niin äkkiä!
Porukat ja sisko on tulossa sunnuntaina Mindiä katsomaan...saas nähdä kuinka käy ;).

Mindi kävi maanantaina eläinlääkärissä ja voi kun sai taas ihastusta osakseen. Jokaista asiakasta piti käydä moikkaamassa ja henkilökuntaa halailemassa. Se oli taas niin tohkeissaan, ettei huomannut koko rokotusta. Kun oltiin lähdössä, joku nainen pysäytti autonsa ja sanoi, että on ihan pakko tulla katsomaan teidän koiraa! Mindiskä oli saanut muutaman kilon lisää viime kerrasta. Viimeksi se painoi 10,9 kg...nyt 16,3. Pitää kohta hommata koiraverkko autoon ja laittaa Mindi takaluukkuun. Alkaa olemaan niin iso plikka, ettei äiskän syliin mahdu.  


Onkos teillä jo talvirenkaat autossa? Meillä ei...no, mitäpä sitä kun ulkona on plussaa ja vettä sataa! Kyllä täällä yhtenä päivänä satoi hieman jotain lumen tapaista, mutta siinäpä se...ei tullut edes maa valkoiseksi. Mindillä riitti jo tuossakin ihmettelemistä. Ei ole talvet enää niinkuin ennen vanhaan...eipä tuo haitanne, mutta jouluksi olisi kiva saada lunta.


Siivosin jo kerran tällä viikolla, mutta pitää vielä sunnuntaiksi tehdä pikasiivous, kun niitä vieraitakin tulee. Mindi on kantanut taas kaikkee keppiä ja roskaa pihalta sisälle. Ehdin tällä viikolla vähän vaihtamaan verhoja ja kaivoin kynttiläkippojakin lisää kaapin perukoilta esille. Otin myös itseäni niskasta kiinni ja vietiin pari jätesäkillistä vhs-kasetteja pois (niitä tulee ainakin vielä 2-3 säkkiä lisää). Johan tuli vaatehuoneen hyllyille kummasti tilaa. Mitä niitäkin säilyttelee, kun nauhatkin ovat jo varmasti pilalla tai ei muuten vain tule katsottua.


Meillä onkin talossa uusi asukas. Äsken kun oltiin pihalla, isäntä sanoi: Näinks mää oikein...menikö tuonne tiiliverhoilun sisään lintu??? Mä menin taskulampun kanssa katsomaan rakosesta sisälle...tosiaan...joku pikkuruinen lintu sieltä hölmistyneenä katseli minua. Linnussa oli keltaista väriä, mutta pää ei ollut samanlainen kuin talitintillä...mikä lienee.

Mä taidan tästä mennä katsomaan Kyllä isä osaa:ta, se ku löytyy nyt kätevästi Aitio-palvelusta...

Kivaa viikonloppua kaikille!









keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Tästä kaikki alkoi...

Heippa! Palataanpa hetken matkaa ajassa taaksepäin...siihen hetkeen kun tapasimme Mindin ensimmäistä kertaa. Oli se vaan luojan lykky, että isäntä soitti noista pennuista ja oli pari vielä vapaana. Minä kun olin niin surun murtamana Millan poislähdöstä. Piti mennä "vain katsomaan", mutta eihän tällaisille sydänten murskaajille olisi voinut sanoa ei...ostopäätös oli tehty välittömästi. Minäkin sain hymyn takaisin huulilleni.

Ajoimme siis maalle. Kokeilimme navigaattoria, mutta löysimme perille paremmin ilman sitä! Pysähdyimme valkoisen portin taakse ja siihen juoksi pihalta kaksi isoa rottweileria innostuneesti vastaan. Emäntä tuli niiden perässä ja huuteli, että tulkaa vaan sisäpuolelle ja mehän mentiin. Voi kuinka ihastuttava paikka se olikaan! Uuden karhea vaaleansininen hirsitalo järven rannalla...kyllä tuollaisessa kelpaisi. Paikassa oli myös kissoja, mutta niitä ei näkynyt.

Isot rottweilerit laitettiin terassille ja me mentiin katsomaan pentuja. Kulman takaa löytyi aitaus, jossa oli myös vaaleansininen pikku "talo"...mutta missäs pennut olivat? No, sieltähän niitä alkoi pikkuhiljaa mönkimään tönön alta esille. Emäntä sanoikin, että ne viihtyvät enemmän siellä alla, kuin sisällä, heh. Pentuja oli kaikenkaikkiaan 9 ja kaikki kimpussa.

Taitaa olla meidän Mindi tässä kuvassa.



Tämä pentu oli se toinen vaihtoehto.


Katsokaa nyt tuota ilmettä!


Mindi...ainakin tuosta nauhan repimisestä päätellen...


Sieltä niitä tulee!


Välillä touhuttiin keskenään.




Isännän kimpussa...



Puntit ja kengännauhat saivat kyytiä!


Ilmeet on kyllä niin mahtavia!


Voi kun on lutunen...


Tässä on satavarmasti Mindi...tuli isännän punttiin kiinni, kun muut olivat väsähtäneet.


Ja tässä tuorein kuva Mindistä...kyllä on pitkät jalat!


Kasvu on ollut kyllä huimaa...ja ajatella, että tuo kaikki parissa kuukaudessa! Ollaan oltu jonkin verran kasvattajaan yhteyksissä ja viimeksi oli puhetta, että mahdollisesti tulee uusi pentue keväämmällä...siitä Mindille kaveri. Kuka tietänee mitä vielä tapahtuu?

























perjantai 21. lokakuuta 2016

Kuulumiset ja pari sensuroimatonta kuvaa

Huh! Niin se viikko vain menee...ja luojalle kiitos perjantaista! Oli aika raskas viikko töissä ja kotona on ollut touhua...ei varmaan tarvitse kertoa miksi =). Mindiskä se kasvaa ja nyt on vissiin ruvenneet ne hampaatkin vaihtumaan. Tuo on välillä niin kiukkuinen kun ampiainen ja pureskeluhalut on kasvaneet. Ollaankin ostettu sille erilaisia luita järsittäväksi ja pihaltahan olisi kiva raahata kaikennäköistä keppiä ja kepukkaa sisälle =). Meninkin tällä viikolla "iltavuoroon" ja oltaisiin saatu nukkua pidempään....nimenomaan oltaisiin...joku karvainen olio tuli ennen kello viittä pureskelemaan käsiä.

Sekä Mindillä, että mulla on ollut vähän erilainen taktiikka tällä viikolla, kun tulen töistä. Ennen tätä Mindi on tullut rauhallisesti mua ovelle vastaan...nyt se tulee aikas vauhdilla, joten olen jo pihalla ottanut työsukat pois (roskiin muutenkin menossa) ja antanut ne sille, että saa pienen rauhan tutkia eteisen. Pari pientä pissaa löytyi tällä viikolla (liekö luiden järsimisellä osuutta asiaan). Pesuhuoneeseen en Mindiä ole enää laittanut siksi aikaa. Hah, yhden sukkaparin se piilottikin pihalle. Oli kyllä naurussa pitelemistä. Oikein suurikin aarre =). 

Livahdin tänään töistä vähän aikaisemmin. Ajattelin, että kerkiäisin lueskelemaan blogeja ja tehdä omaanikin siinä sivussa. Ärsyttää, kun en ole kerennyt pahemmin valokuvailemaan...ja pähkäilin, että mitähän tänne blogiin laittaisi, kun en kuvatontakaan postausta halua tehdä...sitten keksinkin katsellessani muiden blogeissa kuvia niin siisteistä kodeista. Mä teen nyt vastaiskun...heh...meillä näyttää tällä hetkellä (ja varmaan vielä pitkään) olohuoneessa tältä...


...ja samaa selkeää linjaa jatkuu eteisessä...tuo musta läiskä on Mindi =). Nuo kamat on muuten vielä siististi...yleensä kun tulen kotiin, ne on pitkin eteistä.


Ja itse pääpiru...maanantaina mennäänkin taas rokotukselle.


Mun on muuten varmaan katsottava joku kerta Mindin kanssa Teksasin moottorisahamurhaaja (tänään?). Se kaivoi sen varmaan jo kolmatta kertaa dvd-hyllystä...laittoipa siinä sählätessään dvd-soittimenkin samalla päälle.

Ps. Sain muuten Oikeasti aikuinen-blogista tunnustuksen blogilleni...eli Blogger recognition award. Kiitoksia vaan. Olen tehnyt kyseisen postauksen aiemmin ja jos joku haluaa lukea, se löytyy haaste-tunnisteen takaa. Linkitys ei nyt jostain syystä toiminut, murh!

Oikein mukavaa viikonloppua kaikille!



sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Tulkaas kattomaan...mää vähän innostuin

Heippa! Tuli sitten innostuttua ja pistettyä blogi uusiksi...mitäs tykkäätte? Banneri...ja ihan ite tein! Taustakuva on The Cutest Blog on the block-sivustolta.

Mukavaa sunnuntaita kaikille!

perjantai 14. lokakuuta 2016

Mistähän sitä aloittaisi...

Heips! Taas on viikko mennynnä ja kaikkee on ollunna. Aloitetaanpa nyt vaikka niinkin kaukaa, kuin viime lauantaista...isännän sisko tuli vastavuoroisesti käymään meillä tiibetinspanieli Elsan kanssa. Piti katsoa, että kuinka Mindi ja Elsa käyttäytyvät, kun ollaan meillä. Pöh, meni vähän pieleen, kun niiden piti tulla sisälle asti, mutta siskonlikka sai juuri silloin jonkun teini-uhma-kohtauksen ja ei suostunut tulemaan autosta ulos. Pyörittiin sitten tuossa kadulla. Elsa oli ihan yhtä puupökkelö kuin viimeksi...ei niin mitään. Mindi haastaa, haastaa ja vielä kerran haastaa, mutta Elsaa kiinnostaa joku ihan muu. Vaikka kuinka rakastankin koiria, niin en tuollaista Elsaa meille kyllä ottaisi...ei "mitään" eloa. Mindikin siinä taisi hieman turhautua, mutta ONNEKSI naapurissa oli kyläilemässä pitbull, joka tuli sitten Mindin kanssa melskaamaan, Elsan istuessa keskellä tietä tuijotellen tyhjyyteen. Sunnuntaina satuttiinkin samaan aikaan menemään isännän porukoille ja Elsa jopa vähän ärähti Mindille. No, kyllä Mindikin sitten sai suunsa auki =).


Sunnuntait kun on muutenkin niin tylsiä päiviä, mä päätin vihdosta viimein livahtaa vähän pihaa siistimään. Vähän trimmasin nurmikkoa, vein ränsistyneen humalan pois ja sen mitä ukonkelloista(?) oli jäljellä. Haravaankin tartuin hetkeksi. Eipä nykyisin tule koko pihaa haravoitua...turhaa hommaa...sinnehän ne lehdet hukkuu keväällä nurmikon sekaan. Meillä olisi Mindin aitatarpeetkin varastossa odottamassa tekijäänsä, mutta koskahan sitäkin päästään tekemään...ja kaikkea muuta...niin paljon olisi tehtävää!


Maanantaista perjantaihin onkin sitten ollut sitä normaalia arkisäätöä ja sähläämistä. Neljältä heräämistä, Mindiä, töitä, Mindiä, kauppaa, Mindiä, siivousta, Mindiä...Yksi normaali elämä minulle, kiitos =). Eikö noi koiranpennut nuku ikinä, heh. Siis jos joku olisi aiemmin mulle sanonut, että koiranpennun kanssa on tällaista, mä olisin nauranut! Enpä nauraisi enää, kyllä tämä työstä käy!


Tässäpä tuli myös puheeksi uuden kaulapannan osto. Nykyisessä ei ole enää yhtään säätövaraa. Onneksi sain etiäisen...aloin miettimään, että olisiko Millalta voinut jäädä panta. Millallahan pidettiin semmoista kuristuskaulapantaa (inhoan tuota sanaa), kun se oli ainoa, josta se ei keplotellut itseään irti. Etiäinen oli oikeassa, löysin nahkaisen kaulapannan ja vielä ihan uuden veroisen! Oli vieläpä kiinni siinä "muovitötterössä", mitä pidetään koiran kaulassa leikkauksen tms. jälkeen. Kaikkea sitä on pitänyt säästää. No, tötterö meni roskikseen, mutta Mindi saa pannan pitkäksi aikaa. Eipähän tarvi ostaa. Uusi flexi kumminkin pitää varmaan hommata. Mindi pisti tällä viikolla kaksi flexiä päreiksi! Vanhoja ne olikin, mutta tuossa pihalla käydessä käteviä. Oikealle lenkille mentäessä on vähän järeämpi talutushihna.


Nyt on kumminkin perjantai...työt tehtynä ja aika rentoutua. Telkkarikin on tällä viikolla auennut taas vasta yhdeksän jälkeen illalla. Tänään voisi mahdollisesti katsella Netflixiltä leffaa/leffoja, sinne on tullut mm. Friday the 13th-leffoja...my favourites <3.

Kivaa viikonloppua kaikille!





lauantai 8. lokakuuta 2016

Minä nyt ja 8 v. ystäväkirja

Heippa! Vaahteran katveessa-blogista lähti tämmöinen haaste mukaan...otsikko varmaan kertoo kaiken, joten aloitetaan...

Minä olen: Satu
Minä 8v: Satu

Asun: Omakotitalossa
Asun: Omakotitalossa

Lemmikkini: Rottweiler Mindi
Lemmikkini: Sekarotuinen koira Tipsu

Rakastan: Kahvia, perhettä, eläimiä jne.
Rakastan: Eläimiä

Inhoan: Narsisteja, eriarvoisuutta työpaikalla...
Inhoan: Matematiikkaa

Unelmoin: Eurojack-potti olis mukava...
Unelmoin: Hevosharrastuksen aloittamisesta

Suosikkibändi: Haloo Helsinki!
Suosikkibändi: NKOTB

Suosikkilaulaja: Kaija Koo
Suosikkilaulaja: Jonna

Suosikkinäyttelijä: öö...vaikkapa Emmerdalen näyttelijät
Suosikkinäyttelijä: Ritari Ässä

Paras elokuva: mm. Teksasin moottorisahamurhaaja
Paras elokuva: Karhu

Toivon: Ettei tää maailma menisi vielä hullummaksi (vaikka ei kait sitä voi estää).
Toivon: Paljon Barbie-juttuja joululahjaksi.

Harrastan: Bloggaamista, valokuvausta, lenkkeilyä...
Harrastan: Kaverien kanssa leikkimistä.

Miksi vastasin näihin kysymyksiin: Huvikseni.

perjantai 7. lokakuuta 2016

Ehtoota

Moikka! Sinnepä se viikko taasen vierähti. En ole juurikaan tietokoneella ollut tällä viikolla, mitä nyt vähän uutisia käynyt lukaisemassa, katsomassa säätä tms. Telkkarikin on auennut vasta yhdeksän jälkeen illalla sen yhden Emmerdalen ajaksi. Olen yrittänyt saada rästihommia tehtyä...jostain kumman syystä niitä on kertynyt. Mindi haluaa miltei kaiken aikaa huomiota (on se alkuajoista pikkuisen vähentynyt) tai sitten sitä tarvii pitää vielä silmällä. Tänään kun katseeni herpaantui hetkeksi, niin johan se oli jo olohuoneen pöydällä! Voihan jehna!

Puutarhakalusteetkin laitoimme tällä viikolla talviteloille ja purimme myös paviljongin. Tarkoitus oli vielä viettää terassilla tunnelmallisia syysiltoja, mutta eihän tässä sellaisia ole kerinnyt! Arvatkaas kuka tuli myös purkutöihin mukaan? No, tietysti Mindi! On se kyllä ihme koira...sen pitää olla mukana IHAN kaikessa.

Tällä viikolla onkin taas saatu nauttia hienoista keleistä, mutta on ollut tosi vilpoista. Lenkillekin saa laittaa ihan kunnolla vaatetta, pipoa ja hanskoja unohtamatta. Me ollaan iltaisin menty aina pidempi lenkki ja tuolla "kylillä" kun ollaan kuljeskeltu, niin on tullut kiinnitettyä huomiota kanssaeläjiin, joilla ei ole minkäänlaisia heijastimia! Käyttäkää hyvät ihmiset heijastimia...ja polkupyöriin valot!

Mindistä puheenollen. Tuntuu, että se kasvaa joka päivä. Voi voi, kohta se on jo iso rotjake. Silloin kun se tuli meille (7 viikkoa sitten), ostimme sille kaulapannan, jossa oli kasvuvaraa varmaan joku 5 senttiä...nyt on enää sentti jäljellä! Voimaakin sillä on jo ihan vietävästi...mäkin joudun lenkillä pitämään sitä välillä kaksin käsin. Ja se puremisvoima! Välillä kun Mindi on napannut jotain luvatonta suuhunsa ja ei ole käskystä irroittanut, on pitänyt mennä ottamaan se pois...ei kyllä pahemmin leuat loksu...on kyllä niin jämäkkä purenta.

Me ollaan nyt muutaman kerran päästetty Mindiä pihalle ilman remmiäkin. Eipä tuo ole mihinkään edes haaveillut lähteä...käy pissalla ja tulee sitten sisälle (hieman pitänyt maanitella). Ollaan myös tällä viikolla leikitty nappulanpiilotusta. Laitellaan nameja ympäri kämppää ja Mindi ihan innoissaan etsii niitä. Sille tarvii vaan sanoa, että "missä on nappula", niin se lähtee nuuskuttelemaan.

Verrataanpa kuvia...

Mindi sinä päivänä kun se tuli meille. Tuosta kuvasta näkeekin hyvin tuon kaulapannan kasvuvaran.


Ja tuorein kuva Mindistä...eikös vaan olekin kasvanut ihan silmissä. Ei ole enää "pyöreä pallero".


Käytiin tosiaan viime lauantaina siellä isännän siskolla Elsa koiran tykönä ja lupasin kertoa miten meni...No, miten sen nyt sitten ottaa. Elsa on vähän semmoinen epäsosiaalinen koira, ei oikein puhu eikä pukahdakaan. Luulin kylläkin, että toinen koira saisi siihen vähän eloa. Mitä vielä! Mindi haastaa minkä kerkiää ja Elsa katsoo tyhmänä, että "mikä tuo on"...hah. Lopulta Mindikin kyllästyi, kun toinen ei lähtenyt leikkiin mukaan ja päätti mennä syömään mattoa ja kuskaamaan kenkiä.

Taas meni Mindiksi tämäkin postaus, mutta tätä se meidän elämä pääasiassa on...

Oikein mukavaa viikonloppua kaikille!