27. helmikuuta 2017

Hei, mÀkin olen tÀÀllÀ

Heippa! Pahoittelut, ettÀ tÀssÀ blogirintamalla on ollut hiljaiseloa, mutta nytpÀs tiedÀn millaista on kulkea pari viikkoa ihan sumussa. Ja ettei lÀheisen ihmisen kuolemassa olisi ollut tarpeeksi, niin viime viikko oli TOSI raskas töissÀ. Tehtiin kahta vuoroa (mÀ olin aamussa) ja meillÀ oli vuokratyöfirmasta apulaisia. Mullakin oli joka pÀivÀ eri apulainen! Arvatkaa rupesinko olemaan jo loppu viikosta ihan sekaisin ja kun samat asiat saat selittÀÀ joka pÀivÀ, puhhuh. Taisin unohtaakin puolet...

EikÀ siinÀ vielÀ kaikki...Mindi neiti on ollut NIIN kiukkuinen, ettÀ oksat pois! KyllÀ se tajuaa, ettÀ "pappa" on mennyt pois ja varmaan siitÀkin kiukkuaa, kun ei ole pÀÀssyt "mummulaan". Ei siinÀ muuten mitÀÀn, oltaisiin mentykin, mutta kun Roosalla on juoksuaika (pikkuhiljaa varmaan loppumassa) ja se tiputtelee verta. On meillÀ ne sellaiset koiran housut olemassa, mutta arvatkaas kauanko pysyis pÀÀllÀ? Jaa niin, Roosa neiti tosiaan tÀytti vuoden viime lauantaina. Tarvis varata rokotusaikaa elÀinlÀÀkÀristÀ ja jos ne ehkÀ siellÀ saisi leikattua MindiltÀ kynsiÀ. MeiltÀ ei oikein onnistu ja varsinkin kun Mindi on ollut "mukavalla" tuulella.

Ja eikÀ tÀssÀkÀÀn vielÀ kaikki...tulipa sitten jÀnnitettyÀ sitÀkin, ettÀ jÀÀdytÀÀnkö me, jos tulee kovemmat pakkaset. MaalÀmpö nimittÀin rupesi temppuilemaan, eikÀ oikein suostunut antamaan lÀmpöÀ pattereihin. Onneksi asentaja tuli kÀymÀÀn ja joku osahan siellÀ oli rikki (pehmytkÀynnistin-mikÀlie...). TÀssÀ nyt odotellaan sitten uutta osaa. Se asentaja sai kummiskin vÀliaikaisesti sÀÀdettyÀ sen masiinan sillain, ettÀ patterit on lÀmpiminÀ.

EttÀ tÀmmössii tÀÀlÀ...jessus sentÀÀn...palataan asiaan.

TÀssÀ vielÀ hellantelttuset...


18. helmikuuta 2017

Niin kaunis on hiljaisuus

HeipÀ hei! TÀllÀ viikolla menikin kaikki mönkÀÀn, eikÀ pelkÀstÀÀn töissÀ. Ja ettei työasiat olisivat olleet riittÀvÀsti, niin isÀnnÀn isÀ joutui keskiviikkona sairaalaan ja menehtyi perjantai aamuna pitkÀllisen sairauden uuvuttamana (diabetes). Keskiviikosta perjantaihin olikin melkoista puhelimen pirinÀÀ, hermoilua ja jÀnnitystÀ. Torstai-iltana tuli sairaalasta ilmoitus, ettÀ kannattaa varautua pahimpaan ja niinhÀn siinÀ kÀvi, ettÀ perjantaina tuli se viimeinen puhelu. TÀssÀ on porukka ollut nyt enempi ja vÀhempi sekaisin. Ilmeisesti Mindikin vaistoaa, ettÀ "pappa" on pois, se on ollut kiukkuinen kuin ampiainen. Ja kuinka se suuttuukaan, kun mennÀÀn seuraavan kerran "mummulaan" ja "pappa" ei istukaan omalla paikallaan.



10. helmikuuta 2017

Deja vu...myyntimies!

Morjens! MeillÀ ei ollutkaan kÀynyt pitkÀÀn aikaan myyntimiehiÀ oven takana. Viime kevÀÀnÀhÀn niitÀ ravasi tÀssÀ alvariinsa kiristÀen minun hermoni ihan ÀÀrimmÀisyyksiin. Johtunee varmaan pitkin pihaa olevista isoista tassujen jÀljistÀ, ettei tÀnne pahemmin eksy kukaan =). Nyt kumminkin pÀÀsi erÀs myyntimies livahtamaan ja esittelemÀÀn ikkunoita.

TÀmÀ oli nyt sitten tasan tarkkaan viimeinen myyntimies, joka tulee esittelemÀÀn meille yhtÀÀn mitÀÀn, ELLEI itse olla pyydetty. Taas sama tarina: Sanoimme HETI alkuun, ettÀ emme ole ottamassa mitÀÀn. Mies halusi vÀen vÀkisin tulla tekemÀÀn tarjouksen. Noh, ukkeli suoritti mittaamiset, rÀplÀsi tietokonetta ja tulosti lappuset. TÀhÀn asti olikin mennyt ihan ok, mutta kun sain lapun eteeni rupesi kylmÀÀ hikeÀ pukkaamaan. KyllÀhÀn se hinta lÀhempÀnÀ 10000 euroa oli. Sanoin vÀlittömÀsti, ettÀ ei kÀy. TÀssÀ kohtaa alkoi se ylikaiken inhoamani tuputtaminen. TiedÀn kyllÀ, ettÀ myyntimiehen (tai -naisen) ammatissa tarvii olla pÀÀllekÀyvÀkin, ettÀ jotain saisi myytyÀ, mutta mulle ei ainakaan myydÀ tuolla lailla mitÀÀn.

Myyntimies alkoi selvÀsti tuskastua ja hermostua...rupesi sitten vetelemÀÀn "ÀssiÀ hihastaan". Puhetyyli muutenkin muuttui vÀhÀttelevÀksi, kun ei sattunut sitÀ kymppitonnia olemaan jemmassa verkkareitten taskussa juuri tÀtÀ tilaisuutta varten...

Myyntimies kĂ€ytti kampanja-kortin...hinnasta vĂ€hĂ€n pois ja kyllĂ€ nyt siis TÄLLÄ hintaa kannattaa ostaa! (joo-o...siltikin kallista...)
Myyntimies kÀytti osamaksu mahdollisuus-kortin..."vain" X euroa kuukaudessa! (osamaksut on vihoviimeisiÀ...sitten jos on ihan pakko, niin...)
Myyntimies kÀytti ensimmÀinen puoli vuotta maksutta-kortin...(onhan ne maksut siltikin edessÀ...)
Myyntimies kÀytti ikkunanpesu ei ole koskaan ollut nÀin helppoa-kortin...(olen mÀ nyt tÀhÀnkin asti saanut ikkunat pestyÀ, vaikka vanhat ovatkin...)
Myyntimies kÀytti naapurit-kortin..."No, ottaahan teijÀn naapurikin meiltÀ ikkunat"...(mitÀ se meille kuuluu?)
Myyntimies kÀytti kotitalousvÀhennys-kortin...puhui siitÀkin siihen sÀvyyn ihan niinkuin ei olisi koskaan kuultukaan moisesta! (eipÀ...)

En olettanutkaan, ettÀ ikkunat ovat halpoja saatika ilmaisia, mutta kyllÀ se vaan niin on, ettÀ tÀmÀn(kin) hintaisia hankintoja pitÀÀ miettiÀ eikÀ siltÀ istumalta pÀÀttÀÀ...Samoin, jos nyt oikeasti haluaa esim. ikkunat vaihtaa, niin sitten kilpailuttaa firmoja. Joskus on jossain asiassa tullut otettua se ensimmÀinen vaihtoehto ja pieleen on mennyt. En sano sitÀkÀÀn etteikö ikkunoiden vaihto olisi kannattavaa, mutta kun ei joka paikkaan pysty repeÀmÀÀn (ja vastahan esim. uusimme lÀmmitysjÀrjestelmÀn...ei sekÀÀn halpa ollut).

TÀmmöistÀ tÀllÀ kertaa.

Mukavaa viikonloppua kaikille!




8. helmikuuta 2017

Arkikuva 6/52 Sottapytyt!

Ei me mitÀÀn oo tehty!

Puhhuh...allekirjoittaneesta tuntuu joltain ihan muulta. Ei melkein kerkeÀ muutakuin siivoamaan ja luuttuamaan! Ja kun saat siivottua niin viiden minuutin pÀÀstÀ on samannÀköistÀ kuin ennen siivousta. Onneksi ei kÀy vieraita, johan sitÀ saisi paheksuvia katseita kodin siisteystasosta. Kuten kuvasta nÀkyykin, niin roskaa löytyy (tÀmÀ on vielÀ pientÀ). Plikat kun mutustelee luvallisia ja luvattomia kepukoita. TÀmÀn lisÀksi löytyy pölyÀ, karvoja ja "tassuttelun jÀlkiÀ"! KevÀt aurinko on kiva, mutta paljastaa samalla kaiken kaameuden, jos vÀhÀnkÀÀn verhoja erehtyy avamaan.

Kaikesta huolimatta mukavaa keskiviikkoa kaikille!